kähähdys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kähähdys (39)

  1. kähähtäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæhæhdys/
  • tavutus: kä‧häh‧dys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kähähdys kähähdykset
genetiivi kähähdyksen kähähdysten
kähähdyksien
partitiivi kähähdystä kähähdyksiä
akkusatiivi kähähdys;
kähähdyksen
kähähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi kähähdyksessä kähähdyksissä
elatiivi kähähdyksestä kähähdyksistä
illatiivi kähähdykseen kähähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kähähdyksellä kähähdyksillä
ablatiivi kähähdykseltä kähähdyksiltä
allatiivi kähähdykselle kähähdyksille
muut sijamuodot
essiivi kähähdyksenä kähähdyksinä
translatiivi kähähdykseksi kähähdyksiksi
abessiivi kähähdyksettä kähähdyksittä
instruktiivi kähähdyksin
komitatiivi kähähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kähähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kähähdys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kähähtää (kähähd- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]