käännin

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käännin (33-J)

  1. kohteen tai virtauksen kääntämiseen käytettävä laite tai mekanismi
    työntövoiman käännin eli suihkujarru
    hydraulinen käännin 3-tieventtiiliin
    käännin ei voi käsitellä yli 1200 mm pituisia tai levyisiä lavoja
  2. (harvinainen) kieleltä toiselle kääntävä ohjelmisto; ohjelmointikielen kääntäjä
    Vanha käännin suomensi sanan kerrallaan, uusi käsittelee kokonaisia lauseita. (hs.fi)
    Uusi C-käännin tuo kolmanneksen lisää tehoa (etn.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käännin kääntimet
genetiivi kääntimen kääntimien
käänninten
partitiivi käännintä kääntimiä
akkusatiivi käännin; kääntimen kääntimet
sisäpaikallissijat
inessiivi kääntimessä kääntimissä
elatiivi kääntimestä kääntimistä
illatiivi kääntimeen kääntimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kääntimellä kääntimillä
ablatiivi kääntimeltä kääntimiltä
allatiivi kääntimelle kääntimille
muut sijamuodot
essiivi kääntimenä
(käänninnä)
kääntiminä
translatiivi kääntimeksi kääntimiksi
abessiivi kääntimettä kääntimittä
instruktiivi kääntimin
komitatiivi kääntimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

käännin

  1. (taivutusmuoto, murteellinen) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kääntää

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]