jumaluus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jumaluus (40)

  1. jumalan olemus; jumalallisuus
  2. yliluonnollinen voimallinen olento, jumala

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjumɑluːs/
  • tavutus: ju‧ma‧luus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumaluus jumaluudet
genetiivi jumaluuden jumaluuksien
partitiivi jumaluutta jumaluuksia
akkusatiivi jumaluus;
jumaluuden 		jumaluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi jumaluudessa jumaluuksissa
elatiivi jumaluudesta jumaluuksista
illatiivi jumaluuteen jumaluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumaluudella jumaluuksilla
ablatiivi jumaluudelta jumaluuksilta
allatiivi jumaluudelle jumaluuksille
muut sijamuodot
essiivi jumaluutena jumaluuksina
translatiivi jumaluudeksi jumaluuksiksi
abessiivi jumaluudetta jumaluuksitta
instruktiivi – jumaluuksin
komitatiivi – jumaluuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jumaluude-
vahva vartalo jumaluute-
konsonantti-
vartalo 		jumaluut-

Etymologia[muokkaa]

jumala + -uus

Käännökset[muokkaa]

1. jumalan olemus
1. yliluonnollinen voimallinen olento

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jumaluusoppi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=jumaluus&oldid=4308675”