jumaluus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jumaluus (40)[1]

  1. jumalan olemus; jumalallisuus
  2. yliluonnollinen voimallinen olento, jumala

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumaluus jumaluudet
genetiivi jumaluuden jumaluuksien
partitiivi jumaluutta jumaluuksia
akkusatiivi jumaluus; jumaluuden jumaluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi jumaluudessa jumaluuksissa
elatiivi jumaluudesta jumaluuksista
illatiivi jumaluuteen jumaluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumaluudella jumaluuksilla
ablatiivi jumaluudelta jumaluuksilta
allatiivi jumaluudelle jumaluuksille
muut sijamuodot
essiivi jumaluutena jumaluuksina
translatiivi jumaluudeksi jumaluuksiksi
abessiivi jumaluudetta jumaluuksitta
instruktiivi jumaluuksin
komitatiivi jumaluuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

jumala + -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jumaluusoppi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40