jumalaton
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]- sellainen, jolla ei ole Jumalaa; joka ei ole uskovainen
- (arkikieltä) suuri, valtava
- Niiden talo on ihan jumalattoman iso!
- (arkikieltä) kauhea, hirveä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjumɑˌlɑt̪on/
- tavutus: ju‧ma‧la‧ton
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: jumalattomasti
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jumalaton Suomen murteiden sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]- (vanhahtava) jumalankieltäjä, ateisti
- Paree maas ku jumalattoman suus.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jumalaton | jumalattomat |
| genetiivi | jumalattoman | jumalattomien (jumalatonten) |
| partitiivi | jumalatonta | jumalattomia |
| akkusatiivi | jumalaton; jumalattoman |
jumalattomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jumalattomassa | jumalattomissa |
| elatiivi | jumalattomasta | jumalattomista |
| illatiivi | jumalattomaan | jumalattomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jumalattomalla | jumalattomilla |
| ablatiivi | jumalattomalta | jumalattomilta |
| allatiivi | jumalattomalle | jumalattomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jumalattomana (jumalatonna) |
jumalattomina |
| translatiivi | jumalattomaksi | jumalattomiksi |
| abessiivi | jumalattomatta | jumalattomitta |
| instruktiivi | – | jumalattomin |
| komitatiivi | – | jumalattomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jumalattoma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jumalaton- | |
Idiomit
[muokkaa]Sanonnat
[muokkaa]- Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- jumalaton Kielitoimiston sanakirjassa