jorina
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jorina (12)
- juttelu, leppoisa keskustelu
- turhanpäiväinen jutustelu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjorinɑ/
- tavutus: jo‧ri‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jorina | jorinat |
| genetiivi | jorinan | jorinoiden jorinoitten (jorinain) |
| partitiivi | jorinaa | jorinoita |
| akkusatiivi | jorina; jorinan |
jorinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jorinassa | jorinoissa |
| elatiivi | jorinasta | jorinoista |
| illatiivi | jorinaan | jorinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jorinalla | jorinoilla |
| ablatiivi | jorinalta | jorinoilta |
| allatiivi | jorinalle | jorinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jorinana | jorinoina |
| translatiivi | jorinaksi | jorinoiksi |
| abessiivi | jorinatta | jorinoitta |
| instruktiivi | – | jorinoin |
| komitatiivi | – | jorinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jorina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- onomatopoeettista itämerensuomalaista juurta, vrt. viron jorisema, inkeroisen jora, aunuksenkarjalan jorostua[1]