jontka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jontka (10)
- (murretta, osittain vanhentunut) kuru
- (murretta, osittain vanhentunut) paikka, jossa vesi virtaa tai johon on kerääntynyt vettä, vesistö tai sen osa
Sanonnat[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jontka | jontkat |
| genetiivi | jontkan | jontkien (jontkain) |
| partitiivi | jontkaa | jontkia |
| akkusatiivi | jontka; jontkan |
jontkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jontkassa | jontkissa |
| elatiivi | jontkasta | jontkista |
| illatiivi | jontkaan | jontkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jontkalla | jontkilla |
| ablatiivi | jontkalta | jontkilta |
| allatiivi | jontkalle | jontkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jontkana | jontkina |
| translatiivi | jontkaksi | jontkiksi |
| abessiivi | jontkatta | jontkitta |
| instruktiivi | – | jontkin |
| komitatiivi | – | jontkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jontka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |