jonottava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jonottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jonottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jonottava | jonottavat |
| genetiivi | jonottavan | jonottavien (jonottavain) |
| partitiivi | jonottavaa | jonottavia |
| akkusatiivi | jonottava; jonottavan | jonottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jonottavassa | jonottavissa |
| elatiivi | jonottavasta | jonottavista |
| illatiivi | jonottavaan | jonottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jonottavalla | jonottavilla |
| ablatiivi | jonottavalta | jonottavilta |
| allatiivi | jonottavalle | jonottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jonottavana | jonottavina |
| translatiivi | jonottavaksi | jonottaviksi |
| abessiivi | jonottavatta | jonottavitta |
| instruktiivi | – | jonottavin |
| komitatiivi | – | jonottavine |