jonottaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jonottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- olla jonossa ja odottaa omaa vuoroa
- jorottaa
- Olisit jo hiljaa, tuo sinun ainainen jonottamisesi kyllästyttää, riittää kun nuo pyörät jonottavat ja kolkkavat.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjonot̪ːɑːˣ/
- tavutus: jo‧not‧taa
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: jonotus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jonottaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C