jarruttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jarruttaminen (38)
- teonnimi verbistä jarruttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jarruttaminen | jarruttamiset |
| genetiivi | jarruttamisen | jarruttamisten jarruttamisien |
| partitiivi | jarruttamista | jarruttamisia |
| akkusatiivi | jarruttaminen; jarruttamisen |
jarruttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jarruttamisessa | jarruttamisissa |
| elatiivi | jarruttamisesta | jarruttamisista |
| illatiivi | jarruttamiseen | jarruttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jarruttamisella | jarruttamisilla |
| ablatiivi | jarruttamiselta | jarruttamisilta |
| allatiivi | jarruttamiselle | jarruttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jarruttamisena (jarruttamisna) |
jarruttamisina |
| translatiivi | jarruttamiseksi | jarruttamisiksi |
| abessiivi | jarruttamisetta | jarruttamisitta |
| instruktiivi | – | jarruttamisin |
| komitatiivi | – | jarruttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jarruttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jarruttamis- | |