jalostava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jalostava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jalostaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jalostava | jalostavat |
genetiivi | jalostavan | jalostavien (jalostavain) |
partitiivi | jalostavaa | jalostavia |
akkusatiivi | jalostava; jalostavan | jalostavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jalostavassa | jalostavissa |
elatiivi | jalostavasta | jalostavista |
illatiivi | jalostavaan | jalostaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jalostavalla | jalostavilla |
ablatiivi | jalostavalta | jalostavilta |
allatiivi | jalostavalle | jalostaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jalostavana | jalostavina |
translatiivi | jalostavaksi | jalostaviksi |
abessiivi | jalostavatta | jalostavitta |
instruktiivi | – | jalostavin |
komitatiivi | – | jalostavine |