jallittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jallittaminen (38)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jallittaminen | jallittamiset |
| genetiivi | jallittamisen | jallittamisten jallittamisien |
| partitiivi | jallittamista | jallittamisia |
| akkusatiivi | jallittaminen; jallittamisen |
jallittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jallittamisessa | jallittamisissa |
| elatiivi | jallittamisesta | jallittamisista |
| illatiivi | jallittamiseen | jallittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jallittamisella | jallittamisilla |
| ablatiivi | jallittamiselta | jallittamisilta |
| allatiivi | jallittamiselle | jallittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jallittamisena (jallittamisna) |
jallittamisina |
| translatiivi | jallittamiseksi | jallittamisiksi |
| abessiivi | jallittamisetta | jallittamisitta |
| instruktiivi | – | jallittamisin |
| komitatiivi | – | jallittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jallittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jallittamis- | |