jaettava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

jaettava (10) (komparatiivi jaettavampi, superlatiivi jaettavin) (taivutus [luo])

  1. sellainen, joka on jaettavissa tai jaettavana

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjɑet̪ˌt̪ɑʋɑ/
  • tavutus: ja‧et‧ta‧va

Käännökset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jaettava (10)[1]

  1. (matematiikka) jakolaskussa se luku, joka jaetaan toisella luvulla
    Laskussa 12 ÷ 4 jaettava on 12 ja jakaja 4.
  2. jakoon laitettu tai tarkoitettu tavara tai varat
    Leipäjonossa oli tänään vain vähän jaettavaa.
    Budjetissa rahaa oli jaettavaksi entistä vähemmän.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jaettava jaettavat
genetiivi jaettavan jaettavien
(jaettavain)
partitiivi jaettavaa jaettavia
akkusatiivi jaettava;
jaettavan
jaettavat
sisäpaikallissijat
inessiivi jaettavassa jaettavissa
elatiivi jaettavasta jaettavista
illatiivi jaettavaan jaettaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi jaettavalla jaettavilla
ablatiivi jaettavalta jaettavilta
allatiivi jaettavalle jaettaville
muut sijamuodot
essiivi jaettavana jaettavina
translatiivi jaettavaksi jaettaviksi
abessiivi jaettavatta jaettavitta
instruktiivi jaettavin
komitatiivi jaettavine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jaettava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

(matematiikka) Mnemosyne-lehdessä v. 1820 esitetty uudissana[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.