ismi

Wikisanakirjasta
Katso myös: -ismi
Wikipedia
Katso artikkeli Ismi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ismi (5)[1]

  1. suunta, aate, virtaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈismi/
  • tavutus: is‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ismi ismit
genetiivi ismin ismien
(ismein)
partitiivi ismiä ismejä
akkusatiivi ismi;
ismin
ismit
sisäpaikallissijat
inessiivi ismissä ismeissä
elatiivi ismistä ismeistä
illatiivi ismiin ismeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ismillä ismeillä
ablatiivi ismiltä ismeiltä
allatiivi ismille ismeille
muut sijamuodot
essiivi isminä ismeinä
translatiivi ismiksi ismeiksi
abessiivi ismittä ismeittä
instruktiivi ismein
komitatiivi ismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Erilaisten aatteiden ja ajatussuuntien -ismi-päätteisistä nimistä muiden kielten mallien mukaan.

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ismi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5