aate

Wikisanakirjasta
Katso myös: Aate
Wikipedia
Katso artikkeli Aate Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aate (48-C)

  1. ideologia
  2. ajatus
  3. idea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑːt̪eˣ/
  • tavutus: aa‧te

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aate aatteet
genetiivi aatteen aatteiden
aatteitten
partitiivi aatetta aatteita
akkusatiivi aate;
aatteen
aatteet
sisäpaikallissijat
inessiivi aatteessa aatteissa
elatiivi aatteesta aatteista
illatiivi aatteeseen aatteisiin
aatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aatteella aatteilla
ablatiivi aatteelta aatteilta
allatiivi aatteelle aatteille
muut sijamuodot
essiivi aatteena aatteina
translatiivi aatteeksi aatteiksi
abessiivi aatteetta aatteitta
instruktiivi aattein
komitatiivi aatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aattee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aatet-

Etymologia[muokkaa]

1850-luvulla käyttöön otettu uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aatehistoria, aatekilpailu, aatemaailma, aaterakennelma, aatesisar, aatesuunta, aatetoveri, aateveli, aatevirtaus, heimoaate, kansallisuusaate, olympia-aate, osuuskunta-aate, osuustoiminta-aate, periaate, perusaate, raittiusaate, rauhanaate, suomalaisuusaate, työväenaate, valistusaate, vallankumousaate, vapaudenaate

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • aate Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 5. painos. Helsinki: WSOY, 2011.