irtaimisto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

irtaimisto (1)[1]

  1. irtainten esineiden muodostama omaisuusryhmä
    Talon irtaimistosta ei ehditty pelastaa tulipalossa mitään.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈirt̪ɑi̯ˌmist̪o/
  • tavutus: ir‧tai‧mis‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi irtaimisto irtaimistot
genetiivi irtaimiston irtaimistojen
partitiivi irtaimistoa irtaimistoja
akkusatiivi irtaimisto;
irtaimiston
irtaimistot
sisäpaikallissijat
inessiivi irtaimistossa irtaimistoissa
elatiivi irtaimistosta irtaimistoista
illatiivi irtaimistoon irtaimistoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi irtaimistolla irtaimistoilla
ablatiivi irtaimistolta irtaimistoilta
allatiivi irtaimistolle irtaimistoille
muut sijamuodot
essiivi irtaimistona irtaimistoina
translatiivi irtaimistoksi irtaimistoiksi
abessiivi irtaimistotta irtaimistoitta
instruktiivi irtaimistoin
komitatiivi irtaimistoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo irtaimisto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

johdettu suomen kielen adjektiivista irtain

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

irtaimistohuutokauppa, irtaimistokiinnitys

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1