Siirry sisältöön

irtain

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

irtain

  1. irti, irrallaan oleva

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈirt̪ɑi̯n/
  • tavutus: ir‧tain

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • irtain Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

irtain

  1. (oikeustiede) irtaimisto
    Ennen kuolinpesän irtaimeen kuuluvat käyttöesineet luetteloitiin tarkoin perunkirjoituksessa.

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • irtain Kielitoimiston sanakirjassa