irtain
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
irtain
- irti, irrallaan oleva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈirt̪ɑi̯n/
- tavutus: ir‧tain
Aiheesta muualla[muokkaa]
- irtain Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
irtain
- (oikeustiede) irtaimisto
- Ennen kuolinpesän irtaimeen kuuluvat käyttöesineet luetteloitiin tarkoin perunkirjoituksessa.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- irtain Kielitoimiston sanakirjassa