Siirry sisältöön

intiimiys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

intiimiys (40)[1]

  1. se, että on intiimi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈint̪iːˌmiys/ tai /ˈint̪iːmiy̯s/
  • tavutus: in‧tii‧mi‧ys / in‧tii‧miys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi intiimiys intiimiydet
genetiivi intiimiyden intiimiyksien
partitiivi intiimiyttä intiimiyksiä
akkusatiivi intiimiys;
intiimiyden
intiimiydet
sisäpaikallissijat
inessiivi intiimiydessä intiimiyksissä
elatiivi intiimiydestä intiimiyksistä
illatiivi intiimiyteen intiimiyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi intiimiydellä intiimiyksillä
ablatiivi intiimiydeltä intiimiyksiltä
allatiivi intiimiydelle intiimiyksille
muut sijamuodot
essiivi intiimiytenä intiimiyksinä
translatiivi intiimiydeksi intiimiyksiksi
abessiivi intiimiydettä intiimiyksittä
instruktiivi intiimiyksin
komitatiivi intiimiyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo intiimiyde-
vahva vartalo intiimiyte-
konsonantti-
vartalo
intiimiyt-

Etymologia

[muokkaa]

sanan intiimi vartalosta intiimi- ja suffiksista -ys

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40