inkivääri

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Inkivääri (Zingiber officinale)

Substantiivi[muokkaa]

inkivääri (5)

  1. eräs maustekasvi (Zingiber officinale)
  2. sen maavarresta valmistettava mauste
  3. (yleisesti) mikä tahansa inkiväärien (Zingiber) suvun kasvi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈiŋkiˌʋæːri/
  • tavutus: in‧ki‧vää‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi inkivääri inkiväärit
genetiivi inkiväärin inkiväärien
partitiivi inkivääriä inkiväärejä
akkusatiivi inkivääri;
inkiväärin
inkiväärit
sisäpaikallissijat
inessiivi inkiväärissä inkivääreissä
elatiivi inkivääristä inkivääreistä
illatiivi inkivääriin inkivääreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi inkiväärillä inkivääreillä
ablatiivi inkivääriltä inkivääreiltä
allatiivi inkiväärille inkivääreille
muut sijamuodot
essiivi inkiväärinä inkivääreinä
translatiivi inkivääriksi inkivääreiksi
abessiivi inkiväärittä inkivääreittä
instruktiivi inkiväärein
komitatiivi inkivääreine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

ruotsi (vrt. ingefära), saksa ja muinaisranska < latinan sanasta gingiber, zingiber < muinaiskreikan sanasta ζιγγίβερῐς (zingíberis) < intiasta, singivera < mahdollisesti malajalamin inchi ’juuri’ + tamilin vēru ’juuri’, siten ’juurien juuri’[1][2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

inkiväärijuoma, inkiväärikasvi, inkivääriolut

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Inkivääri. Kotimaisten kielten keskus (Viitattu 16.7.2021)
  2. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 59. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.