imevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
imevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä imeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imevä | imevät |
| genetiivi | imevän | imevien (imeväin) |
| partitiivi | imevää | imeviä |
| akkusatiivi | imevä; imevän | imevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imevässä | imevissä |
| elatiivi | imevästä | imevistä |
| illatiivi | imevään | imeviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imevällä | imevillä |
| ablatiivi | imevältä | imeviltä |
| allatiivi | imevälle | imeville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imevänä | imevinä |
| translatiivi | imeväksi | imeviksi |
| abessiivi | imevättä | imevittä |
| instruktiivi | – | imevin |
| komitatiivi | – | imevine |