ilme
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- ihmisen kasvoilla näkyvät merkit mielialasta
- Arvasin, mitä oli tapahtunut, kun näin hänen ilmeensä.
- (kuvaannollisesti) kohteen ulkonäkö, tyyli
- Yleisradion visuaalinen ilme uudistuu ensi keväänä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈilmeˣ/
- tavutus: il‧me
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilme | ilmeet |
genetiivi | ilmeen | ilmeiden ilmeitten |
partitiivi | ilmettä | ilmeitä |
akkusatiivi | ilme; ilmeen |
ilmeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilmeessä | ilmeissä |
elatiivi | ilmeestä | ilmeistä |
illatiivi | ilmeeseen | ilmeisiin ilmeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilmeellä | ilmeillä |
ablatiivi | ilmeeltä | ilmeiltä |
allatiivi | ilmeelle | ilmeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilmeenä | ilmeinä |
translatiivi | ilmeeksi | ilmeiksi |
abessiivi | ilmeettä | ilmeittä |
instruktiivi | – | ilmein |
komitatiivi | – | ilmeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilmee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ilmet- |
Käännökset[muokkaa]
1. ihmisen kasvoilla näkyvät merkit mielialasta
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ilmelihas, kasvonilme, yleisilme
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ilme (gen ilme, part ilmet)
Taivutus[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik : ilme [1]
- ilme Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Lähteet[muokkaa]
- Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48