ilmaantuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ilmaantuminen (38)
- teonnimi verbistä ilmaantua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmaantuminen | ilmaantumiset |
| genetiivi | ilmaantumisen | ilmaantumisten ilmaantumisien |
| partitiivi | ilmaantumista | ilmaantumisia |
| akkusatiivi | ilmaantuminen; ilmaantumisen |
ilmaantumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmaantumisessa | ilmaantumisissa |
| elatiivi | ilmaantumisesta | ilmaantumisista |
| illatiivi | ilmaantumiseen | ilmaantumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmaantumisella | ilmaantumisilla |
| ablatiivi | ilmaantumiselta | ilmaantumisilta |
| allatiivi | ilmaantumiselle | ilmaantumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmaantumisena (ilmaantumisna) |
ilmaantumisina |
| translatiivi | ilmaantumiseksi | ilmaantumisiksi |
| abessiivi | ilmaantumisetta | ilmaantumisitta |
| instruktiivi | – | ilmaantumisin |
| komitatiivi | – | ilmaantumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ilmaantumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ilmaantumis- | |