huumori

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huumori (6)

  1. leikinlasku; hyväntahtoinen suhtautuminen koomisiin ilmiöihin
    Kuittasi töppäyksen huumorilla.
  2. jokin antiikin Kreikan lääketieteen neljästä ruumiinnesteestä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huumori huumorit
genetiivi huumorin huumorien
huumoreiden
huumoreitten
partitiivi huumoria huumoreita
huumoreja
akkusatiivi huumori;
huumorin
huumorit
sisäpaikallissijat
inessiivi huumorissa huumoreissa
elatiivi huumorista huumoreista
illatiivi huumoriin huumoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huumorilla huumoreilla
ablatiivi huumorilta huumoreilta
allatiivi huumorille huumoreille
muut sijamuodot
essiivi huumorina huumoreina
translatiivi huumoriksi huumoreiksi
abessiivi huumoritta huumoreitta
instruktiivi huumorein
komitatiivi huumoreine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta humor ’kosteus; neste’. Sanan nykyinen merkitys on englantilaisen kirjailijan Ben Johnsonin käyttöönottama ja se perustuu humoraalioppiin.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hirtehishuumori, huumorimies, huumorintaju, pelihuumori, sotilashuumori

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Reijo Pitkäranta: Kreikkalais-latinalaisia termejä nykypäivänä. Terminfo, 2010, nro 2. Artikkelin verkkoversio.