huoruus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huoruus (40)
- se, että työskentelee huorana
- (vanhahtava) se, että pettää seksuaalisesti puolisoaan
- (oikeustiede, historia) aviorikos
- kaksinkertainen huoruus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuo̯ruːs/
- tavutus: huo‧ruus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huoruus | huoruudet |
| genetiivi | huoruuden | huoruuksien |
| partitiivi | huoruutta | huoruuksia |
| akkusatiivi | huoruus; huoruuden |
huoruudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huoruudessa | huoruuksissa |
| elatiivi | huoruudesta | huoruuksista |
| illatiivi | huoruuteen | huoruuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huoruudella | huoruuksilla |
| ablatiivi | huoruudelta | huoruuksilta |
| allatiivi | huoruudelle | huoruuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huoruutena | huoruuksina |
| translatiivi | huoruudeksi | huoruuksiksi |
| abessiivi | huoruudetta | huoruuksitta |
| instruktiivi | – | huoruuksin |
| komitatiivi | – | huoruuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | huoruude- | |
| vahva vartalo | huoruute- | |
| konsonantti- vartalo |
huoruut- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on huora
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (aviorikos) huorinteko
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huoruus Kielitoimiston sanakirjassa
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 40. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen vanhahtavat ilmaukset
- Suomen kielen oikeustieteen sanasto
- Suomen kielen historian sanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen UUs-nominit
- Käännökset puuttuvat
- Suomen kielen seksuaalisuussanasto