huomen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huomen (32)

  1. (ylätyyliä) aamu
  2. (ylätyyliä) huominen
    Varron huomenen koittoa.
    Meille koittaa vielä parempi huomen.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huomen huomenet
genetiivi huomenen huomenten
huomenien
partitiivi huomenta huomenia
akkusatiivi huomen; huomenen huomenet
sisäpaikallissijat
inessiivi huomenessa huomenissa
elatiivi huomenesta huomenista
illatiivi huomeneen huomeniin
ulkopaikallissijat
adessiivi huomenella huomenilla
ablatiivi huomenelta huomenilta
allatiivi huomenelle huomenille
muut sijamuodot
essiivi huomenena
huomenna
huomenina
translatiivi huomeneksi huomeniksi
abessiivi huomenetta huomenitta
instruktiivi huomenin
komitatiivi huomenine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Johdos luultavasti ’varjoa, hämyä’ merkinneestä sanasta huoma. Saanut merkityksen ’aamu’ kantasuomalaisena aikana.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

huomenaamu, huomenilta, huomenlahja, ylihuomen

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huomen Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 389–390. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.