Siirry sisältöön

huomen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

huomen (32)

  1. (ylätyyliä, paitsi eräissä taivutusmuodoissa) aamu
    Varron huomenen koittoa.
    Hyvää huomenta!
    toivottaa hyvät huomenet
  2. (ylätyyliä) huominen
    Nuorisossa on isänmaan huomen!
    Meille koittaa vielä parempi huomen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhuo̯men/
  • tavutus: huo‧men

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huomen huomenet
genetiivi huomenen huomenten
huomenien
partitiivi huomenta huomenia
akkusatiivi huomen;
huomenen
huomenet
sisäpaikallissijat
inessiivi huomenessa huomenissa
elatiivi huomenesta huomenista
illatiivi huomeneen huomeniin
ulkopaikallissijat
adessiivi huomenella huomenilla
ablatiivi huomenelta huomenilta
allatiivi huomenelle huomenille
muut sijamuodot
essiivi huomenena
(huomenna)
huomenina
translatiivi huomeneksi huomeniksi
abessiivi huomenetta huomenitta
instruktiivi huomenin
komitatiivi huomenine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huomene-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
huomen-

Etymologia

[muokkaa]

Johdos luultavasti ’varjoa, hämyä’ merkinneestä sanasta huoma. Saanut merkityksen ’aamu’ kantasuomalaisena aikana.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

huomenaamu, huomenilta, huomenlahja, ylihuomen

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • huomen Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 225 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 389–390. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.