huoma (10)
- (kuvaannollisesti, yleensä vain taivutusmuodoissa huomasta, huomassa, huomaan) suoja, turva
1841. Juteini, Jaakko: Löytö-Lapsi
Ei se kuule äidin äändä,
isän iloista puhetta;
isän huoma, äidin helma
suotta suljettiin häneldä.
Liittyvät sanat[muokkaa]
- substantiivit: (leksikaalistuneita) huomen
