huoma

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huoma (10)

  1. (kuvaannollisesti, yleensä vain taivutusmuodoissa huomasta, huomassa, huomaan) suoja, turva

Lainaukset[muokkaa]

1841. Juteini, Jaakko: Löytö-Lapsi

    Ei se kuule äidin äändä,
    isän iloista puhetta;
    isän huoma, äidin helma
    suotta suljettiin häneldä.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
  • substantiivit: (leksikaalistuneita) huomen