huoltaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huoltaja (10)
- lapsen edun valvoja; henkilö joka vastaa virallisesti alaikäisestä henkilöstä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuo̯lt̪ɑjɑ/
- tavutus: huol‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huoltaja | huoltajat |
| genetiivi | huoltajan | huoltajien (huoltajain) |
| partitiivi | huoltajaa | huoltajia |
| akkusatiivi | huoltaja; huoltajan |
huoltajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huoltajassa | huoltajissa |
| elatiivi | huoltajasta | huoltajista |
| illatiivi | huoltajaan | huoltajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huoltajalla | huoltajilla |
| ablatiivi | huoltajalta | huoltajilta |
| allatiivi | huoltajalle | huoltajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huoltajana | huoltajina |
| translatiivi | huoltajaksi | huoltajiksi |
| abessiivi | huoltajatta | huoltajitta |
| instruktiivi | – | huoltajin |
| komitatiivi | – | huoltajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huoltaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. lapsen edun valvoja; henkilö joka vastaa virallisesti alaikäisestä henkilöstä
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: huoltajuus