hormi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Hormeja

Substantiivi[muokkaa]

hormi (5)[1]

  1. (arkkitehtuuri) savukaasujen poistokanava; ilma- tai tuuletuskanava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhormi/
  • tavutus: hor‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hormi hormit
genetiivi hormin hormien
(hormein)
partitiivi hormia hormeja
akkusatiivi hormi;
hormin
hormit
sisäpaikallissijat
inessiivi hormissa hormeissa
elatiivi hormista hormeista
illatiivi hormiin hormeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hormilla hormeilla
ablatiivi hormilta hormeilta
allatiivi hormille hormeille
muut sijamuodot
essiivi hormina hormeina
translatiivi hormiksi hormeiksi
abessiivi hormitta hormeitta
instruktiivi hormein
komitatiivi hormeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hormi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta forma, form < latinan sanasta forma[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hormiaukko, savuhormi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hormi Kielitoimiston sanakirjassa
  • hormi Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. hormi.