forma

Katso myös: formă ja förmå

Espanja

Substantiivi

forma f. (monikko formas)

1. muoto
2. tapa

Liittyvät sanat

• estructura, figura, formato

Verbi

forma

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä formar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä formar

Ranska

Verbi

forma

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä former

Ruotsi

Verbi

forma (1)

1. muodostaa
2. muotoilla, muovata
3. ~ sig muodostua, muotoutua

Taivutus

Taivutus – forma
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	formar	formas
imperfekti	formade	formades
supiini	format	formats
imperatiivi	forma	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: forma
• passiivin infinitiivi: formas
• aktiivin part. prees: formande [luo]
• passiivin part. prees: formandes
• part. perf.: yl. formad, n. format, määr./mon. formade

Tšekki

Substantiivi

forma f.

1. muoto
2. muotti, malli