muodostua

Suomi

Verbi

muodostua (52) (taivutus[luo])

1. koostua, rakentua jostakin
2. syntyä, kehittyä, tulla tai joutua johonkin muotoon

Ääntäminen

• IPA: /ˈmuo̯dosˌt̪uɑˣ/
• tavutus: muo‧dos‧tu‧a

Etymologia

• passiivijohdos verbistä muodostaa (vartalo muodost|a- + pääte -ua)

Käännökset

1. koostua jostain

englanti: be comprised (+ of), consist (+ of), be composed (+ of), be compounded (+ of) ranska: se former ruotsi: forma sig

unkari: alakul, megalakul, képződik, válik venäjä: формироваться

Liittyvät sanat

• muodostus

Johdokset

• substantiivit: muodostuma, muodostuminen

Yhdyssanat

• epämuodostua
• muodostumistapa

Aiheesta muualla

• muodostua Kielitoimiston sanakirjassa