hoputtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hoputtaminen (38)
- teonnimi verbistä hoputtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoputtaminen | hoputtamiset |
| genetiivi | hoputtamisen | hoputtamisten hoputtamisien |
| partitiivi | hoputtamista | hoputtamisia |
| akkusatiivi | hoputtaminen; hoputtamisen |
hoputtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoputtamisessa | hoputtamisissa |
| elatiivi | hoputtamisesta | hoputtamisista |
| illatiivi | hoputtamiseen | hoputtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoputtamisella | hoputtamisilla |
| ablatiivi | hoputtamiselta | hoputtamisilta |
| allatiivi | hoputtamiselle | hoputtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoputtamisena (hoputtamisna) |
hoputtamisina |
| translatiivi | hoputtamiseksi | hoputtamisiksi |
| abessiivi | hoputtamisetta | hoputtamisitta |
| instruktiivi | – | hoputtamisin |
| komitatiivi | – | hoputtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hoputtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hoputtamis- | |