hohottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hohottaminen (38)
- teonnimi verbistä hohottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hohottaminen | hohottamiset |
| genetiivi | hohottamisen | hohottamisten hohottamisien |
| partitiivi | hohottamista | hohottamisia |
| akkusatiivi | hohottaminen; hohottamisen |
hohottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hohottamisessa | hohottamisissa |
| elatiivi | hohottamisesta | hohottamisista |
| illatiivi | hohottamiseen | hohottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hohottamisella | hohottamisilla |
| ablatiivi | hohottamiselta | hohottamisilta |
| allatiivi | hohottamiselle | hohottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hohottamisena (hohottamisna) |
hohottamisina |
| translatiivi | hohottamiseksi | hohottamisiksi |
| abessiivi | hohottamisetta | hohottamisitta |
| instruktiivi | – | hohottamisin |
| komitatiivi | – | hohottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hohottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hohottamis- | |