hivuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hivuttaminen (38)
- teonnimi verbistä hivuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hivuttaminen | hivuttamiset |
| genetiivi | hivuttamisen | hivuttamisten hivuttamisien |
| partitiivi | hivuttamista | hivuttamisia |
| akkusatiivi | hivuttaminen; hivuttamisen |
hivuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hivuttamisessa | hivuttamisissa |
| elatiivi | hivuttamisesta | hivuttamisista |
| illatiivi | hivuttamiseen | hivuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hivuttamisella | hivuttamisilla |
| ablatiivi | hivuttamiselta | hivuttamisilta |
| allatiivi | hivuttamiselle | hivuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hivuttamisena (hivuttamisna) |
hivuttamisina |
| translatiivi | hivuttamiseksi | hivuttamisiksi |
| abessiivi | hivuttamisetta | hivuttamisitta |
| instruktiivi | – | hivuttamisin |
| komitatiivi | – | hivuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hivuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hivuttamis- | |