hivutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hivutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhiʋut̪us/
- tavutus: hi‧vu‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hivutus | hivutukset |
genetiivi | hivutuksen | hivutusten hivutuksien |
partitiivi | hivutusta | hivutuksia |
akkusatiivi | hivutus; hivutuksen |
hivutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hivutuksessa | hivutuksissa |
elatiivi | hivutuksesta | hivutuksista |
illatiivi | hivutukseen | hivutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hivutuksella | hivutuksilla |
ablatiivi | hivutukselta | hivutuksilta |
allatiivi | hivutukselle | hivutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hivutuksena | hivutuksina |
translatiivi | hivutukseksi | hivutuksiksi |
abessiivi | hivutuksetta | hivutuksitta |
instruktiivi | – | hivutuksin |
komitatiivi | – | hivutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hivutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hivutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä hivuttaa (hivut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. hivuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hivutus Kielitoimiston sanakirjassa