hiostus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hiostus (39)

  1. hiostaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhiost̪us/
  • tavutus: hi‧os‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiostus hiostukset
genetiivi hiostuksen hiostusten
hiostuksien
partitiivi hiostusta hiostuksia
akkusatiivi hiostus;
hiostuksen
hiostukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hiostuksessa hiostuksissa
elatiivi hiostuksesta hiostuksista
illatiivi hiostukseen hiostuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiostuksella hiostuksilla
ablatiivi hiostukselta hiostuksilta
allatiivi hiostukselle hiostuksille
muut sijamuodot
essiivi hiostuksena hiostuksina
translatiivi hiostukseksi hiostuksiksi
abessiivi hiostuksetta hiostuksitta
instruktiivi hiostuksin
komitatiivi hiostuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiostukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hiostus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä hiostaa (hiost- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hiostus Kielitoimiston sanakirjassa