hinkunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hinkunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hinkua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinkunut | hinkuneet |
| genetiivi | hinkuneen | hinkuneiden hinkuneitten |
| partitiivi | hinkunutta | hinkuneita |
| akkusatiivi | hinkunut; hinkuneen | hinkuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hinkuneessa | hinkuneissa |
| elatiivi | hinkuneesta | hinkuneista |
| illatiivi | hinkuneeseen | hinkuneisiin hinkuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hinkuneella | hinkuneilla |
| ablatiivi | hinkuneelta | hinkuneilta |
| allatiivi | hinkuneelle | hinkuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinkuneena | hinkuneina |
| translatiivi | hinkuneeksi | hinkuneiksi |
| abessiivi | hinkuneetta | hinkuneitta |
| instruktiivi | – | hinkunein |
| komitatiivi | – | hinkuneine |