hikoileva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hikoileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hikoilla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hikoileva | hikoilevat |
| genetiivi | hikoilevan | hikoilevien (hikoilevain) |
| partitiivi | hikoilevaa | hikoilevia |
| akkusatiivi | hikoileva; hikoilevan | hikoilevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hikoilevassa | hikoilevissa |
| elatiivi | hikoilevasta | hikoilevista |
| illatiivi | hikoilevaan | hikoileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hikoilevalla | hikoilevilla |
| ablatiivi | hikoilevalta | hikoilevilta |
| allatiivi | hikoilevalle | hikoileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hikoilevana | hikoilevina |
| translatiivi | hikoilevaksi | hikoileviksi |
| abessiivi | hikoilevatta | hikoilevitta |
| instruktiivi | – | hikoilevin |
| komitatiivi | – | hikoilevine |