hiiltyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hiiltyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hiiltyä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiiltyvä | hiiltyvät |
genetiivi | hiiltyvän | hiiltyvien (hiiltyväin) |
partitiivi | hiiltyvää | hiiltyviä |
akkusatiivi | hiiltyvä; hiiltyvän | hiiltyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiiltyvässä | hiiltyvissä |
elatiivi | hiiltyvästä | hiiltyvistä |
illatiivi | hiiltyvään | hiiltyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiiltyvällä | hiiltyvillä |
ablatiivi | hiiltyvältä | hiiltyviltä |
allatiivi | hiiltyvälle | hiiltyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiiltyvänä | hiiltyvinä |
translatiivi | hiiltyväksi | hiiltyviksi |
abessiivi | hiiltyvättä | hiiltyvittä |
instruktiivi | – | hiiltyvin |
komitatiivi | – | hiiltyvine |