hievahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hievahtaminen (38)
- teonnimi verbistä hievahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hievahtaminen | hievahtamiset |
| genetiivi | hievahtamisen | hievahtamisten hievahtamisien |
| partitiivi | hievahtamista | hievahtamisia |
| akkusatiivi | hievahtaminen; hievahtamisen |
hievahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hievahtamisessa | hievahtamisissa |
| elatiivi | hievahtamisesta | hievahtamisista |
| illatiivi | hievahtamiseen | hievahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hievahtamisella | hievahtamisilla |
| ablatiivi | hievahtamiselta | hievahtamisilta |
| allatiivi | hievahtamiselle | hievahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hievahtamisena (hievahtamisna) |
hievahtamisina |
| translatiivi | hievahtamiseksi | hievahtamisiksi |
| abessiivi | hievahtamisetta | hievahtamisitta |
| instruktiivi | – | hievahtamisin |
| komitatiivi | – | hievahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hievahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hievahtamis- | |