hierre

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Hierre Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hierre (48-K)[1]

  1. hakkeesta tai purusta hiertämällä valmistettu massa
  2. hiertämällä valmistettu lääkeseos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhie̯rːeˣ/
  • tavutus: hier‧re

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hierre hierteet
genetiivi hierteen hierteiden
hierteitten
partitiivi hierrettä hierteitä
akkusatiivi hierre;
hierteen
hierteet
sisäpaikallissijat
inessiivi hierteessä hierteissä
elatiivi hierteestä hierteistä
illatiivi hierteeseen hierteisiin
hierteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hierteellä hierteillä
ablatiivi hierteeltä hierteiltä
allatiivi hierteelle hierteille
muut sijamuodot
essiivi hierteenä hierteinä
translatiivi hierteeksi hierteiksi
abessiivi hierteettä hierteittä
instruktiivi hiertein
komitatiivi hierteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiertee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hierret-

Liittyvät sanat[muokkaa]

hierto, hiertäminen, hiertää, hioke, kuitupuu, TMP

Yhdyssanat[muokkaa]

kemihierre, kuumahierre

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hierre Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-K