hiertäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hiertäminen (38)
- teonnimi verbistä hiertää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiertäminen | hiertämiset |
| genetiivi | hiertämisen | hiertämisten hiertämisien |
| partitiivi | hiertämistä | hiertämisiä |
| akkusatiivi | hiertäminen; hiertämisen |
hiertämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiertämisessä | hiertämisissä |
| elatiivi | hiertämisestä | hiertämisistä |
| illatiivi | hiertämiseen | hiertämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiertämisellä | hiertämisillä |
| ablatiivi | hiertämiseltä | hiertämisiltä |
| allatiivi | hiertämiselle | hiertämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiertämisenä (hiertämisnä) |
hiertämisinä |
| translatiivi | hiertämiseksi | hiertämisiksi |
| abessiivi | hiertämisettä | hiertämisittä |
| instruktiivi | – | hiertämisin |
| komitatiivi | – | hiertämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiertämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiertämis- | |