helpotus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

helpotus (39)

  1. helpottuminen; jokin helpottava asia
    helpotuksen huokaus
    Huh, olipa helpotus!

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helpotus helpotukset
genetiivi helpotuksen helpotusten
helpotuksien
partitiivi helpotusta helpotuksia
akkusatiivi helpotus; helpotuksen helpotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi helpotuksessa helpotuksissa
elatiivi helpotuksesta helpotuksista
illatiivi helpotukseen helpotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi helpotuksella helpotuksilla
ablatiivi helpotukselta helpotuksilta
allatiivi helpotukselle helpotuksille
muut sijamuodot
essiivi helpotuksena helpotuksina
translatiivi helpotukseksi helpotuksiksi
abessiivi helpotuksetta helpotuksitta
instruktiivi helpotuksin
komitatiivi helpotuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä helpottaa (helpot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat ja sanaliitot[muokkaa]

hotelli helpotus, tullihelpotus, verohelpotus

Aiheesta muualla[muokkaa]