heittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
heittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä heittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heittävä | heittävät |
| genetiivi | heittävän | heittävien (heittäväin) |
| partitiivi | heittävää | heittäviä |
| akkusatiivi | heittävä; heittävän | heittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heittävässä | heittävissä |
| elatiivi | heittävästä | heittävistä |
| illatiivi | heittävään | heittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heittävällä | heittävillä |
| ablatiivi | heittävältä | heittäviltä |
| allatiivi | heittävälle | heittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heittävänä | heittävinä |
| translatiivi | heittäväksi | heittäviksi |
| abessiivi | heittävättä | heittävittä |
| instruktiivi | – | heittävin |
| komitatiivi | – | heittävine |