heilautus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

heilautus (39)

  1. heilauttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhei̯lɑu̯t̪us/ tai /ˈhei̯lɑˌut̪us/
  • tavutus: hei‧lau‧tus / hei‧la‧u‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heilautus heilautukset
genetiivi heilautuksen heilautusten
heilautuksien
partitiivi heilautusta heilautuksia
akkusatiivi heilautus;
heilautuksen
heilautukset
sisäpaikallissijat
inessiivi heilautuksessa heilautuksissa
elatiivi heilautuksesta heilautuksista
illatiivi heilautukseen heilautuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi heilautuksella heilautuksilla
ablatiivi heilautukselta heilautuksilta
allatiivi heilautukselle heilautuksille
muut sijamuodot
essiivi heilautuksena heilautuksina
translatiivi heilautukseksi heilautuksiksi
abessiivi heilautuksetta heilautuksitta
instruktiivi heilautuksin
komitatiivi heilautuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo heilautukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
heilautus-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kädenheilautus

Aiheesta muualla[muokkaa]