hede
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (kasvitiede) hedelehti, siitepölyä kehittävä kukan siitoslehti; kasvin urospuolinen lisääntymiselin
- Hede muodostuu varsimaisesta palhosta ja ponnesta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhede/
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hede | heteet |
| genetiivi | heteen | heteiden heteitten |
| partitiivi | hedettä | heteitä |
| akkusatiivi | hede; heteen |
heteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heteessä | heteissä |
| elatiivi | heteestä | heteistä |
| illatiivi | heteeseen | heteisiin heteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heteellä | heteillä |
| ablatiivi | heteeltä | heteiltä |
| allatiivi | heteelle | heteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heteenä | heteinä |
| translatiivi | heteeksi | heteiksi |
| abessiivi | heteettä | heteittä |
| instruktiivi | – | hetein |
| komitatiivi | – | heteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hetee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hedet- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hetiö