hassuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hassuttaminen (38)
- teonnimi verbistä hassuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hassuttaminen | hassuttamiset |
| genetiivi | hassuttamisen | hassuttamisten hassuttamisien |
| partitiivi | hassuttamista | hassuttamisia |
| akkusatiivi | hassuttaminen; hassuttamisen |
hassuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hassuttamisessa | hassuttamisissa |
| elatiivi | hassuttamisesta | hassuttamisista |
| illatiivi | hassuttamiseen | hassuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hassuttamisella | hassuttamisilla |
| ablatiivi | hassuttamiselta | hassuttamisilta |
| allatiivi | hassuttamiselle | hassuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hassuttamisena (hassuttamisna) |
hassuttamisina |
| translatiivi | hassuttamiseksi | hassuttamisiksi |
| abessiivi | hassuttamisetta | hassuttamisitta |
| instruktiivi | – | hassuttamisin |
| komitatiivi | – | hassuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hassuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hassuttamis- | |