harppaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
harppaaminen (38)
- teonnimi verbistä harpata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harppaaminen | harppaamiset |
| genetiivi | harppaamisen | harppaamisten harppaamisien |
| partitiivi | harppaamista | harppaamisia |
| akkusatiivi | harppaaminen; harppaamisen |
harppaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harppaamisessa | harppaamisissa |
| elatiivi | harppaamisesta | harppaamisista |
| illatiivi | harppaamiseen | harppaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harppaamisella | harppaamisilla |
| ablatiivi | harppaamiselta | harppaamisilta |
| allatiivi | harppaamiselle | harppaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harppaamisena (harppaamisna) |
harppaamisina |
| translatiivi | harppaamiseksi | harppaamisiksi |
| abessiivi | harppaamisetta | harppaamisitta |
| instruktiivi | – | harppaamisin |
| komitatiivi | – | harppaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harppaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
harppaamis- | |