harpata

Suomi

Verbi

harpata (73-B) (taivutus[luo])

1. ottaa hyvin pitkä askel

   Ojan yli täytyy harpata.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrpɑt̪ɑˣ/
• tavutus: har‧pa‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: harppaaminen
• verbit: harppailla, harppia, harppoa

Aiheesta muualla

• harpata Kielitoimiston sanakirjassa