hanko
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- haarapäinen työväline, heinähanko
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑŋko/
- tavutus: han‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hanko | hangot |
| genetiivi | hangon | hankojen |
| partitiivi | hankoa | hankoja |
| akkusatiivi | hanko; hangon |
hangot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hangossa | hangoissa |
| elatiivi | hangosta | hangoista |
| illatiivi | hankoon | hankoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hangolla | hangoilla |
| ablatiivi | hangolta | hangoilta |
| allatiivi | hangolle | hangoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hankona | hankoina |
| translatiivi | hangoksi | hangoiksi |
| abessiivi | hangotta | hangoitta |
| instruktiivi | – | hangoin |
| komitatiivi | – | hankoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hango- | |
| vahva vartalo | hanko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hankoaminen
- verbit: hangoitella, hangota
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hanko Kielitoimiston sanakirjassa