handu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (slangia) käsi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑndu/
- tavutus: han‧du
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | handu | handut |
genetiivi | handun | handujen |
partitiivi | handua | handuja |
akkusatiivi | handu; handun |
handut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | handussa | handuissa |
elatiivi | handusta | handuista |
illatiivi | handuun | handuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | handulla | handuilla |
ablatiivi | handulta | handuilta |
allatiivi | handulle | handuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | handuna | handuina |
translatiivi | handuksi | handuiksi |
abessiivi | handutta | handuitta |
instruktiivi | – | handuin |
komitatiivi | – | handuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | handu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
ruotsin kielen hand
Aiheesta muualla[muokkaa]
- handu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1