haltia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
haltia (12)
- haltija (uskomusolento)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haltia | haltiat |
| genetiivi | haltian | haltioiden haltioitten (haltiain) |
| partitiivi | haltiaa | haltioita |
| akkusatiivi | haltia; haltian |
haltiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haltiassa | haltioissa |
| elatiivi | haltiasta | haltioista |
| illatiivi | haltiaan | haltioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haltialla | haltioilla |
| ablatiivi | haltialta | haltioilta |
| allatiivi | haltialle | haltioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haltiana | haltioina |
| translatiivi | haltiaksi | haltioiksi |
| abessiivi | haltiatta | haltioitta |
| instruktiivi | – | haltioin |
| komitatiivi | – | haltioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haltia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. uskomusolento
|
Ks. haltija |